Kangasajuruohotee kurkkukipuun

Posted in sisustus on 16.1.2021 by Satu Hovi

Kun kerran eräänä koleana syyspäivänä lähdin töistä kotiin kesken päivän äkisti nousseen ärhäkän kurkkukivun takia, laitoin kotiin saavuttuani heti teeveden tulelle ja reilusti (1,5 rkl) kangasajuruohoa (Thymus serpyllum) 1,5 l vetoiseen teepannuun. Join pannullisen teetä iltapäivän ja illan aikana. Seuraavana aamuna keitin uuden teepannullisen, ja samana iltäpäivänä toisen, jonka join illan aikana. Kolmantena päivänä join vielä uuden pannullisen ennen lääkäriin raahautumista. Kas kummaa, kurkussa ei tuntunut eikä näkynyt enää mitään!

Lapioidessani lunta puuvajaan johtavalta polulta tulee nenääni vahva, ihastuttava mausteinen tuoksiu. Se on muisto kesältä, kangasajuruoho. Se on matala varpu, joka kasvaa Suomessa Oulun korkeudella asti. Kangasajuruoho on läheistä sukua puutarhoissa kasvatettavalle tarha-ajuruoholle eli timjamille (Thymus vulgaris), jota ruokakaupoissakin myydään mausteena. Timjamilla on lukuisa määrä tutkittuja terveysvaikutuksia, ja kangasajuruohoa voi käyttää samalla tavoin.

Kangasajuruohon ihanuus on juuri siinä, että se on ikivihreä ja sitä voi poimia talvella lumen altakin. Käytän sitä sekä mausteena että terveysvaikutteisesti. Luonnossa se on harvinainen, mutta sitä on helppo viljellä puutarhassa kuivilla paikoilla. Sellaisissa nimenomaan, missä nurmikko ei viihdy eikä tukehduta sitä. Taimikaupoista sitä saa, tosin nurmiajuruohoa (Thymus pulegioides) myydään usein kangasajuruohona. Se ei haittaa käyttöä.

Ajuruohoja käytetään mausteena moniin ruokiin, ne sopivat erityisesti lihalle, kanalle, munaruokiin ja pastaan. Terveysvaikutteita on paljon, minä arvostan niitä nimenomaan kurkkukivun ja jopa angiinan tehokkaana parantajana. Se on tutkimusten mukaan antibakteerista. Täältä PubMedistä löytyy yli 3000 tutkimusta timjamin terveysvaikutuksista.

Kangasajuruohotee

1,5 rkl kangasajuruohon lehtiä, (kukkia) ja varsia

1,5 l kiehuvaa vettä

1 tl hunajaa / mukillinen

Kaada kiehuva vesi kangasajuruohon päälle ja anna hautua myssyn alla noin 30 minuuttia. Mausta hunajalla ja nauti. Hunaja on tutkimusten mukaan antibakteerista ja tukee ajuruohojen vaikutusta.

Mitkä ovat suppilovahveron terveysvaikutukset?

Posted in sisustus with tags , on 23.10.2019 by Satu Hovi

Erehdyin kerran ottamaan kissat mukaan sieniretkelle. Se oli viimeinen kerta kun niin tein! Joka askeleella, kun koti kaikkosi yhä kauemmas metsän suojaan, ne maukuivat ” käännytään takaisin, täällä on tylsää, ja tassutkin kastuvat”. Tyttökissoja molemmat, Muppe ja Kielo. Tassujen ei kuulu kastua. Saaliista ei siis tullut sillä kertaa suuren suuri, sillä korvani kyllästyivät nopeasti toistuvaan sanomaan, mikä toki oli heillä tavoitteenakin. Käännyin takaisin kotia kohti, ja niin muuttui kissojen meininki. Ne spurttasivat puunrunkoja pitkin muutaman metrin korkeudelle ja hyppäsivät alas. Ne loikkivat sammaleiselta kiveltä toiselle kivelle. Ne jahtasivat toisiaan iloisesti. Ne pysähtyivät haistelemaan jotakin jännää juttua sammalikossa. Maukunaa ei enää kuulunut. Jatkossa olen sienestänyt omassa, hyvässä seurassani.

Suppilovahvero (Craterellus tubaeformis) ja kosteikkovahvero (Craterellus lutescens) ovat satoisia sieniä. Niitä voisi kerätä yhdestä paikasta jopa korikaupalla, kunhan ensin oppii näkemään ne sieltä sammalen seasta. Suppilovahveron maku on hyvin vahva, ja ne sopivat moniin ruokalajeihin. Kosteikkovahveron maku on lähes samanlainen, ja niitä voi käyttää samalla tavoin. Lempireseptejäni ovat suppissalaatti ja juustokeitto. Sienet taipuvat myös hifistelympään ruoanlaittoon, kuten savustamiseen (helppo tapa kotikokille täällä) ja likööriksi.

Kielo (vas.) ja Muppe ovat kotiutuneet sieniretkeltä. Kaikki on nyt hyvin, kun ollaan kotona.

Mitkä ihmeen terveysvaikutukset?

Monilla meidän tavallisilla metsäsienillämme on huomattavia terveysvaikutuksia. Suppilovahveroa ja kosteikkovahveroa voi tutkimusten mukaan (linkki vie PubMedin sivuille, englanniksi) kokeilla tukihoitona mm. lievittämään tulehdusta, vahvistamaan luita, diabetekseen ja aivojen hyvinvointiin. Terveysvaikutteisesti sieniä nautitaan päivittäin vähintään 2 viikon ajan ravintona, uutteena tai erilaisten juomien mausteena (käyttötapaa voi vaihdella). Suosittelen pitämään 2 viikon tauon 6 kk yhtäjaksoisen käytön jälkeen.

Suppilovahvero sisältää runsaasti kuituja, kaliumia ja karotenoideja. Siinä on myös mm. A-vitamiinia, folaattia, fosforia, seleeniä, D-vitamiinia, magnesiumia, kalsiumia, rautaa, sinkkiä, jodia ja niasiinia.

Huomioitavaa

Suppilo- ja kosteikkovahveroiden seassa saattaa kasvaa muita sieniä, myös tappavan myrkyllisiä suippumyrkkyseitikkejä (Cortinarius rubellus). Suppilovahveroruoat kannattaa kypsentää hyvin ennen ravinnoksi valmistamista. Etenkin jalat ovat vaikeasti sulavia ja jotkut saavat vatsakipuja, jollei jalkoja ole pilkottu tarpeeksi hyvin. Kaikki sienet voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Trehaloosi-intoleranssia sairastavat eivät pysty pilkkomaan sienisokereita.

PS. Samoilla huudeilla suppilovahveron kanssa viihtyy rusko-orakas, monin tavoin erinomainen sieni sekin.

Iskias on kelju vaiva

Posted in sisustus on 15.4.2014 by Satu Hovi

Iskias on kamala vaiva. Sen voi pitää kurissa jumppaamalla ja etenkin venyttämällä. Käytän itse hyvin helppoja ja yksinkertaisia liikkeitä. Mielestäni hyviä liikkeitä ovat esimerkiksi:

1 Seiso melko korkean tason edessä.Nosta jalka polvi koukussa korkealle penkin tai tiskipöidän päälle. Nojaa sitä vasten ja anna pakaran venyä. (kiitos vinkistä, Tuulia!)

2 Tee vartalon kiertoliikkeitä. Käännä ylävartaloa vuorotellen kummallekin sivulle. Notkista samalla polvia.

3 Nosta jalka koukussa ylös ja kosketa sitä vastakkaisella kädellä.

4 Kun menet saunaan, ennen lauteille nousemista nosta toinen jalka suorana jalkalauteelle. Nojaudu eteenpäin ja venytä.

Hermovaivoja voi helpottaa lisäksi esimerkiksi juomalla sitruunamelissateetä (Melissa officinalis), käävistä, kuten lakkakäävästä (Ganoderma lucidum), valmistettua juomaa tai kiurunkannusta (Corydalis sp.). Kiurunkannus on vahvasti terveysvaikutteinen kasvi, ja sen sisäinen käyttö vaatii käyttäjältään varovaisuutta. Sen yliannostus saattaa aiheuttaa mm. masennusta, huimausta, pahoinvointia ja väsymystä.  Näistä kasveista voi myös valmistaa voidetta. Magnesium ja B-vitamiini saattavat lievittää oireita.

Sitruunamelissatee

  • 2 rkl sitruunamelissan lehtiä tai 2 vartta
  • 1 l vettä

Kaada kiehuva vesi melissan päälle ja hauduta pannumyssyn alla noin 30 minuuttia. Nauti 2 mukillista päivässä vähintään 2 viikon ajan.

Koivunoksat ravintokäyttöön

Posted in luonnonyrtit with tags , on 15.2.2014 by Satu Hovi

Kun olin lapsi, äiti haki aina laskiaisena kimpun koivunoksia sisälle maljakkoon. Äiti tiesi, että kevättalvella sisälle maljakkoon otetuista oksista voi ennustaa kevään tulon. Kun äiti laittoi oksat veteen, hän laski, kuinka monta päivää kesti, ennenkuin lehdet eli hiirenkorvat puhkesivat niihin. Kun päivät muutti viikoiksi, pystyi ennustamaan sen viikon, jolloin lehdet tulisivat puhkeamaan vastaavalla paikalla kasvaviin koivuihin ulkona luonnossa. En tiedä, miksi juuri laskiaista pidettiin oikeana aikana maljakkokoivuille. Itse olen poiminut oksia maljakkoon mieleni mukaan kalenteriin katsomatta.

Silmuja ja nuoria lehtiä voi napsia suuhun suoraan maljakosta. Niitä kannattaa myös lisätä salaatteihin ja muihin raakaruokiin. Niissä on koivunlehtien sisältämä runsas C-vitamiinimäärä ja muut ravintoaineet pienessä koossa. Pienet lehdet ovat pehmeitä ja helposti pureskeltavia, aikuisia lehtiä joutuu pureskelemaan pidempään.

Koivunoksia voi toki käyttää keittiössä ennen silmujen puhkeamistakin. Talvellakin löytyy luonnosta syötävää. Koivunoksat voi kietoa uunipellille paistin tai kalan alle. Uunissa ruuan alla muhiessaan ne antavat ruualle aromia. Oksista voi kiehauttaa maukasta yrttiteetä. kovia oksia kannattaa keittää jonkin aikaa, hauduttamalla tulee paljon miedompi aromi. Oksia voi toki imeskellä metsässä kuljeskellessa.   Koivinoksien taittaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

C-vitamiinipitoisia silmuja voi säilöä kuivaamalla tai vodkaan. Silmut ovat paksuja ja kuivuvat hitaasti. Kuivatut tuotteet säilyvät hyvin, ainakin 10 vuotta. Vodkaan säilötyt säilyvät ainakin yhtä hyvin, mikäli korkki on pullossa tiivis.

Hiirenkorvat ja nuoret lehdet sopivat mm. sämpylätaikinaan, porkkanaraasteseen, tillin tai persiljan tavoin maustamaan ruokia tai pestoon. Pienet lehdet maistuvat kuumana juomana vihreältä teeltä. Parin päivän ajan hiostettuja hiirenkorvia pidetään herkullisina.

Hiirenkorvia on käytetty terveydenhoidossa mm. flunssaan, vatsakipuun, edistämään virtsaneritystä, viruksiin ja sieniin, ehkäisemään tulehduksia, hoitamaan niveliä, selkä- ja lonkkakipuja lievittämään, niveljäykkyyttä ja kankeutta lievittämään, edistämään luukudoksen uusiutumista, ehkäisemään osteoporoosia tai häätämään matoja suolistosta. Terveystarkoituksessa hiirenkorvia nautitaan juomana tai ravinnossa yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.

Nautinnollista kevätaikaa!

Koivujuoma

  • 1 l vettä
  • 2,5 dl hiirenkorvia
  • (hunajaa)
  • (sitruunamehua)

Kiehauta vesi, anna sen jäähtyä hetken noin 90 asteeseen ja kaada hiirenkorvien päälle. Hauduta noin 30 minuutin ajan. Mausta tarvittaessa hunajalla ja sitruunalla.

 

Synkkä ja pimeä aika?

Posted in elämästä ja ihmisyydestä, juomat, luonnonyrtit, sisustus, Uncategorized, yrttilääkintä, yrttiteet with tags , , , , , , on 28.12.2013 by Satu Hovi

Eli miten selvitä pirteänä ohi pimeän keskitalven ajan?

Voi tietysti hakea kaupasta kirkasvalolampun, vaan minun konstejani ovat seuraavat:
– Pidän aina tuoreita kukkia maljakossa koko tammi- ja helmikuun ajan. Gerberat ja neilikat säilyvät maljakossa pisimmän aikaa.  Niiden seurana maljakossa voi käyttää katajan, männyn tai kuusen oksia tai itse tehtyjä paperilehtikoristeita. Siten tuoreita kukkia ei tarvitse ostaa montaa kerralla. Maaliskuussa voi siirtyä pajunkissoihin ja koivunoksiin.

-Juon piristävää ja mieltä keventävää yrttiteetä. Tällaisia jo keskiajalla mielen, stressin ja huolien keventämiseen käytettyjä yrttejä olivat esimerkiksi sitruunamelissa (Melissa officinalis), nokkosen siemen (Urtica dioica) ja ruusujuuri (Rhodeola rosea).

-Poltan surutta koko päivän kynttilöitä. Elävän tule katseleminen rauhoittaa mieltä ja antaa kotoisan vaikutelman.

joulukoristeita 049

Jouluvalot

Posted in joulu, sisustus with tags , , on 1.12.2013 by Satu Hovi

Sain mummolasta vanhoja vyyhdinpuita. Kauniit, vanhoja esineitä, joihin päätin laittaa esille ne kaikki jouluvalot, joita en koskaan sanut aikaiseksi tai raaskinut laittaa ulos katajaan tai joulukuuseen. Ne säilyvät varastossa tällaisina ensi vuoteen.

Vanhat vyyhdinpuut saavat taas käyttöä pikku valojen telineenä. Kiitos vinkistä, Laura!

Vanhat vyyhdinpuut saavat taas käyttöä pikku valojen telineenä. Kiitos vinkistä, Laura!

Juomaa havuista

Posted in juomat, luonnonyrtit, yrttilääkintä, yrttiteet on 16.11.2013 by Satu Hovi

Marraskuussa luonnonyrttien siemenet alkavat olla kerätty talteen, voi siirtyä käyttämään havupuiden havuja juomiin ja miksei ruokiinkin. Männynhavuista valmistettua teetä pidettään erittäin lääkitsevänä ja yleiskuntoa parantavana tuotteena, ja vaikka sitä valmistetaan kaupallisestikin, voi sitä mainiosti keittää itsekin. Havuja kerätessä on sitten muistettava pyytää maanomistajan lupa.

Laita isoon kattilaan tai ämpäriin männyn, katajan ja kuusen oksia sopivan kokoisina palasina. Kaada päälle 9 litraa kiehuvan kuumaa vettä ja 1,5 ruokalusikkaa karkeaa merisuolaa. Pidä seosta 2 päivää huoneenlämmössä, sitten siivilöi ja pullota. Säilytä tästä eteenpäin jääkaapissa. Havuista taikajuomaa suositellaan juotavaksi päivässä vähintään kaksi desiä.Havujuomaa ei kuitenkaan suositella hartsiallergisille ja raskaana oleville. (Lähde: http://www.makuja.fi/artikkelit/tiesitko/tiesitko-keppisoppa-nujertaa-flunssan-ja-parantaa-taudit/)

cropped-img_59381.jpg

Nokkosjuuston siivittämiä mietelmiä

Posted in elämästä ja ihmisyydestä, juusto, Ruokaperinne on 27.10.2013 by Satu Hovi

Kävin jokavuotisilla Ruoka ja viini – messuilla ja sydämeni itki taas. Tein toki ostoksia kuten joka kerta, maukkaita öljyjä ja ihanaa hollantilaista nokkosjuustoa, vaan… Missä oli kotimainen ruoka? Missä kotimaiset viinitilalliset? Okei, Lähiruualle on eri messut huhtikuussa, jossa heitä on. Minun mielestäni lähiruoka tosin tarkoittaa oman asuinpaikan lähiailueilla, esimerkiksi 100km säteellä tuotettua ruokaa, eikä ole määre kotimaisuudelle.

Messut kuvastavat hyvin suomalaista mentaliteettia, jota näyttää vallinneen keskiajalta saakka: muu maa mansikka, oma maa…. no sanotaan vaikka sudenmarja. HALOO! HYVÄ ME!

Missä muiden suomalaisten huuto viipyy?

MessutMissaKotimainenRuoka

 

Liköörimarjat käyttöön

Posted in leivonta, liköörit, lisäaineeton ruoka with tags on 5.10.2013 by Satu Hovi

Itse tehdyn marjaliköörin pullottamisen jälkeen ei marjoja suinkaan kannata heittää pois, vaan käyttää ne jäätelön kanssa tai vaikka leivonnaisissa. Tässä minun mainio reseptini:

Kakku englantilainen

200g voita
2dl ruskeaa sokeria
3 munaa
2tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
3dl täysjyvävehnäjauhoa

1dl pähkinää tai mantelia
0,5dl appelsiinin kuori (kotilikööristä)
0,5dl sukaattia
1dl liköörikirsikoita
1.5dl likööriluumuja
2rkl sitruunamehua

Muista jauhottaa marjat ja pähkinät. Paisto 175 astetta 60-70 minuuttia.

 

Sieniä savustamaan

Posted in sienet with tags , , on 7.9.2013 by Satu Hovi

Välillä on kiva kokeilla uusia sieniruokareseptejä. Sieniruokakurssilla testasimme sitä, kuinka sienien savustaminen onnistuu. Lopputulos oli erilainen, hauska ja yllättävän mieto.

Sienien savustaminen:
Hanki savustuspussi kasviksille. Ota noin kilo puhdistettuja sieniä ja laita ne pussiin. Voit käyttää savustuspussia sekä grillissä että sähköuunissa, toimi pussin ohjeiden mukaan.

Kun sienet on otettu uunista voit halutessasi öljytä ne kevyesti.

Kun sienet on otettu uunista voit halutessasi öljytä ne kevyesti.