Pannulappuja ja tuunausta

Vihdoinkin oli aikaa istua hetki ja ottaa uusiokäyttöön vanhat villasukan varret. Sukat kutistuivat pesussa niin, etteivät varret enää mahtuneet jalkaan. Leikkasin ne auki, sitten neulalla ja langalla yliluotellen ympäri molempiin suuntiin,  ja virkkasin reunat, ja kas, tuli hauskat patalaput. Oli niin hauskaa pitkästä aikaa tehdä jotakin ihan yksinkertaista käsityötä, ilman vaativaa ajattelua! Hauskat tuli. Eikä tarvitse heittää sukanvarsia roskiin…

Patalappuja piisaa...

Vastaavasti voisi tuunata vaikka mitä. Voisin käydä villapaitahyllyn läpi taas kerran… Kaikki, jotka käyttävät aktiivisesti puuhellaa, tietävät, että patalappuja kuluu. Jotkut käyttävät vanhat lakanat patalappuihin moninkertaisinakerroksina, ja ylimääräisestä silityslaudan peitteestä tulee kuulemma tosi hyviä patalappuja.

 

Mitä ruokaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle?

Hyvä kysymys. Olen huomannut, että jokaisella on ainakin se yksi ruokalaji, joka maistuu useammin kuin muu ruoka. Itse ottaisin varmaan omatekemää ruisleipää ja rullasylttyä (kyllä, tykkään läskistä). Tämä Lidlin valikoimissa uusi baskimaan juusto on kyllä hyvä vaihtoehto. Se on mietoa, maukasta, pehmeän kovaa. Olen niin ihastunut!

Baskimaan juustoa - niin ihanaa!

Niin, mitä itse ottaisit ruokakorissa mukaan autiolle saarelle?

Kanalientä

Siivosin ruokakaappini, ja pakkasin kaikki inhottavat liha-kana-ja kasvislieminappulat annettavaksi eteenpäin. Lisäaineita, hyi! Keittelin sen sijaan eilisestä grillikanasta hyvää kanalientä. Kun liemi vähän jäähtyy, perkaan luut vielä käsin, jaan liemen pakasterasiohin ja sitten säilöön. Siitä tulee maukkaita  sipuli- ja muitakin keittoja ja kastikkeita. Ilman lisäaineita.

Harmi, että nykyisin myytävissä lihapaloissa ei juuri enää ole luuta, sillä niistäkin tulee oivaa lientä. Ensin paisti uuniin ja ruokapöytään, sitten vielä luut kiehumaan vartiksi tai puoleksi tunniksi, ja luuydinkin olisi hyvä saada mukaan eli rikkoa luita hieman.

Tietysti kaikki porkkana ja parsankeitinliemet kannattaa myös pakastaa talteen. Lahja-täti säästää jopa perunoiden keitinliemen, jonka hän käyttää ruisleipätaikinan nesteenä.

Kanaliemi keitetään broilerin luista ja nahoista.

Siemenet hyötykäyttöön – likööreitä siemenistä

On niin kiva kokeilla kaikenlaista. Sain hauskan idean ja tein likööriä hunajamelonin siemenistä.  Nyt se on lionnut vodkassa (ei yhtään sokeria) kaksi kuukautta, joten on aika maistaa… Erinomaista!

Aika huvittavaltahan nuo melonin "siemenkodat" näyttävät purkissa uiskennellessaan, mutta kokeilu kyllä kannatti. Suosittelen lämpimästi.

Likööriähän voi kokeilla vaikka mistä, ja monien luonnon- sekä puutarhakasvien syötävät siemenet menevät ihan turhaan hukkaan.  Isomaksaruohon sienistä tehty likööri on tosi vahva-arominen, sopii lääkeliköörisekoitukseen.

Yrttejä oluessani

Vihdoin Suomessakin alkaa saada jotakin hieman erilaista. Lapin Kulta lanseerasi Tuisku-oluen. Siinä on mausteena siankärsämöä. Maku on jännä, yrttinen, hieman pippurinen. Siankärsämöä on käytetty juomien, myös oluen, mausteena jo keskiajalla ja ennenkin, humalan ohella tai sijasta, kuten suomyrttiä tai suopursua. Mutta miksi tässä oluessa on sekä humalaa että  siankärsämöä?

Lapin Kullan Tuisku juodaan tietty viikinkilasista - onhan siinä sentään siankärsämöä!

Tavalliseen kotikaljaan voi lisätä marjoja sekä villiyrttejä aivan mainiosti. Tässä Tuoppi-mallaspussin ohjeella tehdyssä on siankärsämön kuivattua versoa ja 200g puolukoita / 5l vettä.

Ruusuja maljakossa

Maalla ei tule käytyä kaupassa kovin usein, mutta tuoreita kukkia olisi silti kiva aina pitää. Keksin tavan, millä kaupan leikkokukista voi nauttia tavallista kauemmin. Kun ruusut alkavat nuokahdella maljakossa, katkaisin ne ja laitoin keristallikulhoon raikkaaseen veteen. Tuo Pentikin kynttilä-asetelman mukana tullut hely pitää kukat kauniisti pystyssä.

Ja viimeiseksi vielä sokeripala sinne veteen. Miksiköhän sokeria?

Nämä ruusut ostin jo 12 päivää aikaisemmin - ja vielä saan niistä nauttia.

Yksi ruusu tiskipöydän reunallakin on tosi nätti.

Koivunoksia maljakossa…kiltti tyttöhän minä

Sari kävi kylässä ja toi maljakkoon koivunoksia ja pajunkissoja. Tein kauniin asetelman kaupan valkoisten neilikoiden kanssa.

 

Koivunoksia otetaan maljakkoon siksi, että siitä, kuinka monta päivää kestää niiden lehteen puhkeaminen, voi laskea viikkoina vastaan tilanteeseen ulkona luonnossa. Huomioon kannattaa ottaa se, pitääkö oksia aurinkoisessa paikassa vaiko hieman varjossa.

Kiva ajatus, kevät tulee!