Rosetit mesiangervotwistillä

Vappuaatto. Aika kuluu siivillä, hiki valuu noroina otsalta, räiskyvä rasva polttaa tipluja ihoon ja jalat puutuvat. Juomia kuluu paljon. Mikä on syynä? Tietty rosettien paistaminen. Vaiva kannattaa kaikesta huolimatta.

Rosettien alkuperä

Rosetit ovat rapsakkainen vappuherkku. Ranskassa niitä kutsutaan nimellä merveilles, ja ne ovat siellä perinteinen jouluherkku. Niin myös Norjassa ja Ruotsissa (rosetter, struvor). Vuoden 1962 suomenkielisessä keittokirjassa niiden nimenä oli ruusukkeet. Rosetteja on syöty Pohjolassa keskiajalta saakka. Ne ovat olleet keväinen juhla- ja hautajaisherkku. Niiden valmistaminen on sikäli helppoa, ettei niitä varten tarvinnut lämmittää uunia.

Varsinkin vanhemman historian tutkiminen on hieman hankalaa, sillä historianteksteissä rosettien ja tippaleipien nimitykset saattoivat sekaantua. 1700-1800-luvuilla rosetit olivat varakkaan väen leivonnaisia, sillä niiden valmistaminen vie kauan aikaa, eikä mökeissä asujilla ollut aikaa turhanpäiväisyyksiin. 1900-luvulla talouskoulujen myötä rosettien valmistus kuitenkin levisi muihinkin yhteiskuntaluokkiin. Vappuna on Suomessa tarjoiltu rosetteja (ja/tai tippaleipiä) jo ainakin 1800-luvulla.

Rosetit kypsennetään uppopaistettuna rasvassa. Yksinkertaisimmillaan taikina on sama kuin tippaleivissä. Nimi tulee rosettien muodosta eli ruusukkeen, ässän tai tähden muotoisesta rosettiraudasta. Perusaineet ovat jauhot, sokeri, kananmuna, maito tai kerma ja sitruunamehu tai pomeranssi. Yleensä rosettitaikinaan lisätään kuitenkin mausteita.

Nyt rosetit ovat tulleet uudelleen muotiin. Ne kypsennetään rosettiraudan avulla öljyssä uppopaistamalla. Rosettirauta kuumennetaan öljyssä, kastetaan taikinaan ja sitten hetkeksi kypsymään kuumaan öljyyn. Kun rosetti alkaa kypsyä, se alkaa irrota raudasta. Rosetti kannattaa jättää kypsymään öljyyn vielä hetkeksi, kunnes se on väriltään kullankeltainen.

Sadun hyvät rosetit

1.5 dl vehnäjauhoja

2 tl ruoko- tai intiaanisokeria

2-3 tl mesiangervonkukkia (tai vaniljajauhetta)

0.5 tl suolaa

1.5 dl hyvää, tummaa (marja)olutta (tai kivennäisvettä)

2 rkl sitruunamehua

1 tl raastettua sitruunankuorta tai pomeranssia

2 kananmunaa

uppopaistamiseen:

1 l kookosrasva tai auringonkukka-, rypsi-, soija- tai maissiöljyä

pinnalle:

2 dl tomusokeria

Sekoita sokeri, hienonnetut mesiangervonkukat tai vaniljajauhe, sitruunankuori tai pomeranssi, suola ja jauhot. Lisää joukkoon sitruunamehu, olut tai kivennäisvesi ja munat. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada öljy paksupohjaiseen kattilaan tai sulata siinä kookosrasva ja kuumenna rasvaa varovasti. Öljy on sopivan kuumaa kun, kun paahtoleipä kypsyy kullankeltaiseksi minuutissa. Liian kuuma rasva voi syttyä palamaan. Ota lieden äärelle kattilan kansi, jolla liekit voi tarvittaessa tukahduttaa. Lämmitä rosettirauta kuumassa, 180 -asteisessa öljyssä ja kasta se taikinaan niin, että vain 2/3 raudasta osuu siihen.

Kuumenna rautaa öljyssä, ravista ylimääräinen öljy takaisin kattilaan, kasta rauta taikinaan 2/3osan raudan korkeudesta, ja pidä siinä kunnes sihinä lakkaa. Vie rauta takaisin öljyyn paistumaan. Kun rosetti alkaa kypsyä, se irtoaa raudasta itsekseen. Voit auttaa irtoamista veitsellä. Jätä rosetti öljyyn kypsymään, kunnes se on kullankeltainen. Voit kääntää rosetin välillä. Nosta rosetti pois siiviläkauhalla talouspaperin tai ritilän päälle valumaan. Siivilöi jäähtyneiden rosettien päälle tomusokeria.