Olen pitänyt luonnonyrttikursseja useiden vuosien ajan. Kerran vein ryhmän metsää, kurssi alkoi melko myöhään syksyllä ja monet puut olivat jo lehdettömiä. Maistatin heti kierroksen alussa paljaita koivunoksia. Yksi opiskelija ihastui koivunoksan makuun niin, ettei halunnut kierroksen aikana maistaa enää mitään muuta. Koivun muistakin osista saa maukasta ravintoa, ja tutkimusten mukaan niissä on paljon terveysvaikutteita.
Koivu (Betula sp.) on hyvää ravintoa, jota voi nauttia vuoden ympäri. Koivun osien kerääminen ei tosin kuulu jokamiehenoikeuksiin. Koivusta voi käyttää ravinnoksi mm. sisäkuorta eli nilaa, juurta ja juuren sisäkuorta, mahlaa (jota valutetaan keväällä), silmuja, hedekukintoja, vihreitä ja keltaisia, maahan pudonneita lehtiä, lehdettömiä oksia sekä koivupuista poltettua tuhkaa.
Koivutuhka
Tutkimusten mukaan tuhka sisältää 65 eri alkuainetta eri yhdisteinä: mm. kaliumia, kalkkia, magnesiumia ja mangaania. Sitä on perinteisesti nautittu terveyden edistämiseen sekoittamalla noin 1tl tuhkaa lasilliseen vettä ja juomalla lasillisen kerran päivässä. Sitä voi kokeilla hiven- ja kivennäisainevajeen täyttämiseen. Koivuntuhkajuoma auttaa ihon hyvinvointiin, hiivan kurissa pitoon, yleiseen hyvinvointiin sekä helpottaa oloa juhlimisen jälkeen.
Koivutuhka on hyvä hampaiden puhdistusaine, kun sitä purskutetaan suussa 10 minuuttia, ja syljetään pois. Tuhkalla hankaaminen vaurioittaa kiillettä. Tuhkasta valmistetusta hammastahnasta kertoo Maria Dorff Omavaraopiston sivuilla (Terveys / Musta hammastahna). Sivuilta löytyy myös mielenkiintoinen juttu Tuohitervan käyttö atooppiseen ihottumaan ja haavoihin.
Esko Jalkasen mukaan kansanperinteessä koivuntuhkasta keitettyä lipeää on käytetty uutteena tukihoitona hiljaisiin tulehduksiin, kurkkusyöpään, syöpään, reumaan… Lipeää keitetään seuraavassa suhteessa: puhdasta koivuntuhkaa 1 / 5 vettä. Seosta keitetään 10-15minuutin ajan, jäähdytetään ja kaadetaan varovasti pulloihin. Sitä nautitaan kerran päivässä terveyden ylläpitoon 1-2rkl / 1,5 dl vettä. Koivuntuhka on emäksistä, ja muuttaa vatsan pH:ta. Syöpä on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja sen iskiessä oma elämän joutuu järjestämään täysin uusiksi. Yksi keino ei riitä.
Tuhkaa käytetään kotitaloudessa mm. siivousaineena, sulattamaan lunta ja liukuesteenä jäällä ja viljelyssä lannoitteena.
Koivun merkitys terveyden ylläpidossa
Koivunsilmut ja nuoret lehdet sopivat ravinnoksi tuoreena tai esimerkiksi yrttiteenä. Koivunlehtiteetä on kansanperinteessä käytetty kihtiin, reumatismiin ja niveltulehdukseen. Lehtiä on käytetty mm. mausteena tillin ja persiljan tilalla, yrttiteenä tai salaatin joukossa. Nuorissa lehdissä on paljon saponiineja; siksi teetä käytetään lääkinnässä. Tee lisää virtsaneritystä sekä on hyväksi erilaisiin vaivoihin ja hiustenhoitoon. Koivun tervaa on perinteisesti käytetty vedellä laimennettuna tai voiteiden seassa ihon ongelmiin, erityisesti hoitamaan ekseemaa. Koivun mahlasta valmistettiin simaa, viiniä tai viinietikkaa.
Ohuista, lehdettömistä oksista voi talvella hauduttaa hienoaromista teetä. Oksista irtoava maku on hienostunut ja miellyttävä.
Koivun siitepöly, lehtien sisältämä salisylaatti ja mahla voivat aiheuttaa allergioita.
Elintarvikekelpoisen koivutuhkan valmistaminen
Puhdista takka tai muu tulisija hyvin harjalla ja vedellä. Lado sinne puhtaita koivupuita ja tuohta ja sytytä (poista tulitikku). Älä käytä sytyttämisessä paperia tai muita sytykkeitä. Siivilöi jäähtynyt tuhka tiheällä siivilällä (2mm). Purkita tuhka ja säilytä sitä suojattuna suoralta auringonvalolta.
Koivutuhkajuoma
1 tl puhdasta koivuntuhkaa
2 dl vettä
Sekoita tuhka ja vesi lasissa ja juo.
Koivunoksatee
noin 40cm pituinen pätkä koivunoksia
1 l vettä
Pilko oksat noin 5cm pituisiksi pätkiksi, ja laita ne teepannuun. Keitä vesi kiehuvaksi ja kaada se oksanpalojen päälle. Hauduta pannumyssyn alla 30-60 minuuttia ja nauti.
Ruusu korvan takana 