Archive for the kevät Category

Kevättä rinnassa: koivunsilmupesto

Posted in kevät, lisäaineeton ruoka, luonnonyrtit on 18.5.2013 by Satu Hovi

Miksi ostaisin ulkomaisista aineista tehtyä basilikapestoa, kun voin tehdä aivan yhtä maukasta pestoa itsekin, ja vielä kotimaisista raaka-aineista.

Koivunsilmupesto

1dl auringonkukan tai hampun siemeniä

1dl koivunsilmuja

1dl hyvää öljyä, esimerkiksi hamppuöljyä

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Voit käyttää myös kuusenkerkkiä tai nokkosta.

luonnonyrttikurssi_jukola2012 010

Mainokset

Sydämen iloa

Posted in juomat, kevät, lisäaineeton ruoka, yrttilääkintä on 30.5.2012 by Satu Hovi

Kevätkiireiden keskellä rupesi tekemään mieli keventää vähän sydäntä. ja mikäpä siihen paremmin auttaisi kuin sitruunamelissasta (Melissa officinalis)  tehty tee. Sitruunamelissa käytettiin lääkkeenä jo keskiajalla, ja itse juon siitä valmistettua teetä aina stressaavina aikoina. Se keventää kummasti oloa ja lievittää huolia. Ja maistuu hyvälle.

Pitää kuitenkin muistaa, että talvella ostetuista kaupan ruukuista ei helpotusta saa. Ilmeisesti yrtit kasvavat keinovalon alla, eivätkä kehitä itseensä tehoavia aineita. Kesän sitruunamelissasaalis kannattaakin nyt muistaa kuivata talven varalle.

Sitruunamelissaa on käytetty Antiikin ajoista lähtien lääkkeenä masennukseen ja vahvistamaan sydäntä, päänsärkyyn, hammassärkyyn, kouristuksiin, pahoinvointiin, vatsaa vahvistamaan ja ummetukseen., alentamaan kuumetta ja lisäämään sapen eritystä.

Kerkkäsiirappia

Posted in kevät, lisäaineeton ruoka, luonnonyrtit, yrttilääkintä on 25.5.2012 by Satu Hovi

Päätin tehdä kuusenkerkistä siirappia. Halusin säilyttää kaikki vitamiinit, ja tein siirappini nopeasti ilman hellaa. Se on helppoa: otetaan 2/3 kerkkiä (myös männyn ja katajan kerkät käyvät), ja 1/3 juoksevaa hunajaa. Sekoiteaan. Tuote säilyy hyvin. Ajan kanssa kerkkien rakenne rikkoutuu ja sekoittuu hunajaan.

Kuusen ja männyn kerkissä on yskän oireita helpottavia aineita, ja katajan kerkät irrottavat tiukkaa limaa tehokkaasti. Kun kerkät kasvavat ja tummuvat, ei niiden vitamiinit ja vaikuttavat aineet minnekään  katoa. Siirappia voisi siis tehdä aivan yhtä hyvin vaikkapa havuista. Ne kannattaisi ensin pilkkoa hyvin yrttisaksilla.

Vuohenputkia pataan

Posted in kevät, lisäaineeton ruoka, luonnonyrtit on 22.6.2011 by Satu Hovi

Kuulin viime viikolla käymälläni yrttineuvojakurssilla, että vuohenputki tuotiin Suomeen 1600-luvulla ravintokasviksi. Nyt sitä ilmaista ravintoa on joka pihalla, vaan osaatkohan sitä käyttää?

Vuohenputki, 1600-luvun haluttu ravintokasvi

Vuohenputki sopii hyvin ruuaksi sekä kuivattuna että tuoreena. Sen kukat maistuvat persiljalle, ja ovat myös hyvää ruokaa. Vuohenputkesta nousee nuoria lehtiä melkein jatkuvasti, mutta kyllä noita täysikokoisiakin voi käyttää. Niitä voisi sekoittaa kastikkeisiin, patoihin, kasvismuhennokseen… Olen itse käyttänyt sitä keittoihin.

Tosi hyvää on esimerkiksi:

Yhteensä noin kilo perunaa, porkkanaa, purjoa (ja pikku pala fenkolia) keitetään kypsäksi, lisätään kaksi kourallista kuivattua vuohenputkea tai kämmeneen menevä nippu tuoreena, soseutetaan. Maustetaan suolalla ja pippurilla sekä raastetulla inkiväärillä.

Tätä valmistettiin Jukolan Opiston kevään 2011 luonnonyrttien käyttö – kurssilla:

Neljä suurta perunaa ja puoli kiloa maa-artisokkaa keitetään kypsäksi. Joukkoon lisätään kämmeneen mahtuva nippu vuohenputkia tai kaksi kourallista kuivattua vuohenputkea, keitetään hetki ja soseutetaan. Suurustetaan voilla ja kermalla, mausteeksi suolaa ja pippuria. Päälle voi ripotella paistettua pekonia.

Lehtivihreää ruokapöydällä

Posted in kevät, lisäaineeton ruoka, luonnonkosmetiikka, luonnonyrtit on 9.5.2011 by Satu Hovi

Nyt on aika kerätä niitä. Siis pikkuruisia koivunlehtiä, nokkosia ja vuohenputkia.  Ruokapöydällä ne kuivuvat, ja pöytä on melkein täysi. Kuivatan ne talveksi. Nokkosesta tulee kuivattunakin hyvää kastiketta, simaa, olutta ja leipää. Jo keskiajalla sitä käytettiin kaljuuntumista ehkäisemään sekä ihonhoitoaineena. Olen huomannut, että sen säännöllinen käyttö lievittää stressivatsaoireita. Koivunlehtiä voi kuivattuna ripotella salaatteihin, ja vuohenputket hienontaa hienoksi viherjauheeksi, jota voi käyttää vaikka salaatinkastikkeen seassa, tai ruokiin samalla tavoin kuin kuivattuja sieniä käytetään.

Oikealla koivunsilmuja, oikealla nokkosta ja takana vuohenputkea. Kasvit kuivuvat pöydällä vallan hyvin ilman sähkökäyttöistä kuivuriakin. Paksua kerrosta kääntelen pari kertaa päivässä.

Isä teki minulle tuollaisia puurimoista koottuja kuivatustelineitä, joita on helppo pinota päällekkäin. Niissä on verkkopohja. Tämä verkko on harvaa K-raudasta ostettua verkkoa, mutta kärpäsverkko varmaan käy yhtä hyvin. Yleensä pinoan telineet päällekkäin puuhellan reunalle,  jolloin hellasta hohkaava lämpö kuivattaa yrtit nopeasti. Kaarina-täti kuivattaa saaliinsa ilmalämpöpumpun eteen kasatun pyykkitelineen päällä. Joskus kesän ruuhka-aikana laitan saaliin takan tai jääkaapin päälle mahdollisimman korkealle tai saunan lauteille. Siellä on aina vähän  lämmin.

http://www.katajahovi.org/SatuHovi/luonnonyrtit.html

Koivunoksia maljakossa…kiltti tyttöhän minä

Posted in kevät, sisustus with tags on 6.3.2011 by Satu Hovi

Sari kävi kylässä ja toi maljakkoon koivunoksia ja pajunkissoja. Tein kauniin asetelman kaupan valkoisten neilikoiden kanssa.

 

Koivunoksia otetaan maljakkoon siksi, että siitä, kuinka monta päivää kestää niiden lehteen puhkeaminen, voi laskea viikkoina vastaan tilanteeseen ulkona luonnossa. Huomioon kannattaa ottaa se, pitääkö oksia aurinkoisessa paikassa vaiko hieman varjossa.

Kiva ajatus, kevät tulee!

Krassit ja herneet

Posted in kevät, koristeita, lisäaineeton ruoka with tags , , on 28.2.2011 by Satu Hovi

Kylvin vihanneskrassin, herneet ja ohranjyvät jo viime viikolla. Ne itävät parissa päivässä! Ja kasvavat nopeasti. Vihanneskrassi on herkkua leivän päälle leikattuna, ja myös kaunis koriste pääsiäisruohon asemesta.  Sen pirteä maku sopisi myös kotijuuston mausteeksi…

Krassin kylvöön ei tarvita multaa. Se kasvaa mainiosti kostean talouspaperin päällä.

Herneet kylvin ohueen multakerrokseen. Viljelmä voisi olla paljon tiheämpikin.