Synkkä ja pimeä aika?

Eli miten selvitä pirteänä ohi pimeän keskitalven ajan?

Voi tietysti hakea kaupasta kirkasvalolampun, vaan minun konstejani ovat seuraavat:
– Pidän aina tuoreita kukkia maljakossa koko tammi- ja helmikuun ajan. Gerberat ja neilikat säilyvät maljakossa pisimmän aikaa.  Niiden seurana maljakossa voi käyttää katajan, männyn tai kuusen oksia tai itse tehtyjä paperilehtikoristeita. Siten tuoreita kukkia ei tarvitse ostaa montaa kerralla. Maaliskuussa voi siirtyä pajunkissoihin ja koivunoksiin.

-Juon piristävää ja mieltä keventävää yrttiteetä. Tällaisia jo keskiajalla mielen, stressin ja huolien keventämiseen käytettyjä yrttejä olivat esimerkiksi sitruunamelissa (Melissa officinalis), nokkosen siemen (Urtica dioica) ja ruusujuuri (Rhodeola rosea).

-Poltan surutta koko päivän kynttilöitä. Elävän tule katseleminen rauhoittaa mieltä ja antaa kotoisan vaikutelman.

Jouluvalot

Sain mummolasta vanhoja vyyhdinpuita. Kauniit, vanhoja esineitä, joihin päätin laittaa esille ne kaikki jouluvalot, joita en koskaan sanut aikaiseksi tai raaskinut laittaa ulos katajaan tai joulukuuseen. Ne säilyvät varastossa tällaisina ensi vuoteen.

Vanhat vyyhdinpuut saavat taas käyttöä pikku valojen telineenä. Kiitos vinkistä, Laura!

Puhdistussauna

Törmäsin jossakin puhdistussauna-aatteeseen, ja päätin kokeilla sellaista. Tiivistettynä aate on tällainen:

Saunan ylälauteille laitetaan kesällä pytty kukkia  (ruusut, apilat, pihlajat, koivut, haavat, lepät, vuohenputket, nokkoset jne), ja talvella kuusenoksia, männynhavuja ja katajan alimpia oksia. Astiaan pannaan vettä ja luonnonkiviä ja ehkä myös rahkasammalta, ja kasvit asetellaan astiaan kauniiksi kimpuksi. Astia laitetaan ylälauteille ja annetaan sen vaikuttaa energeettisesti saunomisen ajan noin 20 minuutin ajan 80 asteen lämmössä. Eri kasvien lääkinnälliset vaikutukset saadaan näin ilman kautta. Rita Apuli on kirjoittanut aiheesta kirjan Puhdistussauna luonnonlääketieteen mukaan.

Uskoa voi, jos haluaa. Kokeilin sitä äsken ja se tuntui kyllä ihanalta: miellyttävä tuoksu oli mukanani saunassa…. teen näitä kyllä toistekin. Itse asiassa taidankin mennä lauteille takaisin….

Laitoin lasipurkkiin kiviä, vettä ja männynoksia, astia puukiuluun ja kiulu ylälauteille. Aivan ihanaa! Männyn lääkinnällisistä ominaisuuksista puhutaan paljon, mm syövän tukihoitona, mutta voihan sitä nautinnokseenkin kylpeä havujen seurassa.

Apuli: Puhdistussauna. Kuva adlib-kirjakaupan sivuilta: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526750918

Inkivääri

Inkivääri on tuttu joulun ja itämaisen keittiön mauste, vaan keskiajalla se oli myös tärkeä lääke. Sitä tuotiin Eurooppaan mm. silkkitietä pitkin. Se kulkeutui Suomeenkin, sillä Mikael agricola kehuu inkivääriä rukouskirjansa kalenteriosassa. Hän kehottaa tammikuussa nauttimaan ikivääriä, pippureita, galangajuurta ja neilikkaa, jotta terveys säilyisi.

”Tällä kuulla syömän pitää (niinkuin Almansar sanoo) ingifääriä, pippuroita, kalikot ja nelikkää. Ja suurustamata vähä viinaa, ja ei mettä juoman, eikä pääsuonta iskemän, mutta maksasuonta, jos hätä käskee.” (Lempiäinen: Agricolan yrtit teoksessa Agricolan aika. BTJ Kustannus 2007)

Sitä käytettiin 1500- luvun Euroopassa mm. ruuansulatusvaivojen ja kuumeen parantamiseen. Inkivääriteetä kannattaa nauttia edelleenkin, ja jollei tuoretta juurta ole tullut hankittua (se kannattaa muuten säilyttää joko huoneenlämmössä tai pakastaa viipaleina. Jääkaapissa se homehtuu helposti), niin iltateen voi valmistaa jauheestakin.

Inkivääritee
0,5 tl jauhettua inkivääriä
2tl hunajaa
4dl kiehuvaa vettä

Kuva kirjasta Köhler’s Medicinal Plants

Aktiviteettia aivoille

Osallistuinpa vaihteeksi koulutuspäivään, ja se olisin oikein antoisaa. Briim- yhtion Aivobic – kouluttaja kehoitti antaman aivoille aktiviteettia ja toimimaan aina välillä poikeavasti. Hän sanoi muun muassa, että joka kerta maitokaupassa käydessään tulisi ostaa myös yksi tuote  jotakin aivan erilaista. Sellaista, mitä ei yleensä osta. Muuten aivot turtuvat, jos elämässä tyytyy tavanomaiseen ja tuttuun.

Sen kunniaksi minäpä laitoinkin joulutorttujen väliin luumuhillon sijasta omena-inkiväärihilloa. Tuli paremman makuista!

Haluan joululahjoja!

Joululahjoja saa haluta vain silloin, kun on lapsi, vai? Kyllä minä ainakin niitä haluan. Eihän niiden tarvitse kalliita olla. Tärkeintä on, että antamalla jotakin kertoo, että välittää toisesta ihmisestä. Kynttilöitä? Suklaarasioita? Punaviiniä? Kynttilöitä aina tarvitaan, ja ylimääräiset suklaarasiat voi aina viedä tuliaisina eteenpäin, jollei niitä jaksa tai halua itse syödä. Eipä tarvitse itse hankkia niitäkään tuliaisia…. En tiedä, mitä miehet tekevät lukemattomille ylimääräisille sukkapareille, joita kuulemma saavat, mutta minä en ainakaan ole vielä saanut mitään ylimääräistä.

Itse tehdyt lahjat ovat tietysti myös hauskoja. Olen monena vuotena antanut lahjaksi kasan itse tehtyjä joulukoristeita, kuten pinkan näitä kuvan ikkunatulkkuja. Kuten sanoin, tärkeintä on se, että muistaa.

Luova työ?

Luova työ on hieno juttu: taiteilija, kirjailija, graafikko, soittaja ja niin poispäin. Minusta luovuutta kuitenkin tarvitaan jokasisessa työssä. Muurarin, leipurin, sähköasentajan, talonrakentajan, hoitajan….

Tupaani piti tulla takka, ja kutsuin muurarin paikalle. Hänpä kieltäytyi muuraamasta, koska halusin takan noin metrin korkeudelle lattiasta enkä normaaliin paikkaan lattianrajaan.  Tupaani se ei oolisi sopinut, sillä eihän matala takka näkyisi pöydän yli tuvan toiselle puolelle, sinne, missä mukavat nojatuolit ovat. Mitään teknistä tai käytännön estettä ei toiveelleni ollut. Kutsuin toisen muurarin, ja hän suoriutui työstä sukkelasti, ja sain sellaisen takan kuin halusin.

Myös vastaavia sähkömiehiä ja timpureita on tullut nähtyä. He ovat mitä ilmeisemmin väärissä ammateissa, urautuneet kaavamaisiksi tapasähkömiehiksi ja tapatimpureiksi. Heitä koetan vastaisuudessa varoa, sillä kaikessa työssä saatetaan tarvita aika ajoin uusia ratkaisuja. Vaihtakoot he ammattia.

Tuoretta hernettä satokauden ulkopuolella?

Olen aina pitänyt tuoreen herneen mausta. Sen saan aikaan keittoihin talvisin käyttämällä kuivattua hernerouhetta. Sitä saa joistakin suurista marketeista. Siitä keitetty keitto on aivan tuoreherneen makuista. Nam!

Ritiläkorien nimilaput

Ritiläkorit ovat hieno keksintö, niihin mahtuu vaikka mitä. Vaan nimikylttejä niihin en olekaan mistään löytänyt. Tuunasin sellaiset itse  – jälleen kerran – maitopurkeista. Nyt tavarat löytyvät.

Puuhelloittelua

Tämä on ylistyslaulu puuhellalle. Sen äänestä kuuluu, kun on aika lisätä puita. Sen ääntä kuunnellessa oikein rentoutuu, kun mukava lämpö ja tuoksu leviävät taloon.

Siinä voi laittaa helposti useita ruokalajeja yhtäaikaa, kun tilaa on. Ensin kattila kuumennetaan kiehuvaksi kuumimmalla ppaikalla, sitten se siiretään hiukan syrjemmälle kiehumaan, ja lopuksi kauemmas hautumaan.

Puuhellassani on myös neljän leivän leivinuuni.

Perustetaanko puuhellafanit – yhdistys?