Miksi ostaisin ulkomaisista aineista tehtyä basilikapestoa, kun voin tehdä aivan yhtä maukasta pestoa itsekin, ja vielä kotimaisista raaka-aineista.
Koivunsilmupesto
1dl auringonkukan tai hampun siemeniä
1dl koivunsilmuja
1dl hyvää öljyä, esimerkiksi hamppuöljyä
Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Voit käyttää myös kuusenkerkkiä tai nokkosta.
Haluaisin niin kirjoittaa älykkäästi tästäkin aiheesta, mutta en osaa…. Olen yliherkkä sanalle MUTTA. Tarvitsen siedätyshoitoa: en osaa erottaa kehuja MUTTA-lauseen dominoidessa sanomaa. MUTTA – sana luo heti aivoihini mielikuvan kumaraisesta ihmisestä, ja ehdotankin että ruusut ja risut laitettaisiin suosiolla eri kappaleisiin. Myös puheessa. Kiitos!
Toinen sana, jota inhoan, on VALITETTAVASTI. Sen sävy on todella ikävä. Sanan kuullessani minun tekisi mieleni kuristaa joku (sanan lausuja on usein siinä lähellä…)
VALITETTAVASTI käytän sanaa joskus vahingossa itsekin. Tulen siitäkin kiukkuiseksi, vaan kenet sitten kuristaisin….?
Tämä asenne kuultaa niin monen puhekumppanin lauseiden välistä. Toivon todella, ettei itsestäni välity muille tuotaasennetta. Sillä ainoa asia, jossa ihminen on muita parempi, on oman käsialan luku. Enkä minä ole siinä edes kovin hyvä.
Olla napinreikä. Olla napinreikä jonkun takin
liepeessä. Olla napinreikä ja palvella yhtä nappia
ja sen kautta koko takkia ja samalla katsella
oman nappinsa läpi maailmaa ja ihmisiä ja
toisia napinreikiä. Olla napinreikä ja tietää,
että napinreikä ilman nappia ei ole muuta kuin
reikä, ja tietää samalla, ettei yksikään takki
ole takki ilman napinreikää, tietää se ja
sillä tavoin tajuta todellinen suuruutensa,
tietää, että jokainen nappi voi pudota,
tietää, että jokaikinen takki voi revetä,
tietää se ja huutaa:
”Mutta napinreikä ei voi koskaan pudota
eikä napinreikä voi koskan revetä,
sillä se on vain reikä takissa, se oli, se on ja jää.”
Ja jos jostain ilmestyy joku,
joku, joka kysyy: ”Ollako vai eikö olla?” niin
vastata tälle, että kun kerran on, on niin hyvin
kuin voi, suuri napinreikä, oikein hyvä napinreikä.
Toomas Liiv
Törmäsin jossakin puhdistussauna-aatteeseen, ja päätin kokeilla sellaista. Tiivistettynä aate on tällainen:
Saunan ylälauteille laitetaan kesällä pytty kukkia (ruusut, apilat, pihlajat, koivut, haavat, lepät, vuohenputket, nokkoset jne), ja talvella kuusenoksia, männynhavuja ja katajan alimpia oksia. Astiaan pannaan vettä ja luonnonkiviä ja ehkä myös rahkasammalta, ja kasvit asetellaan astiaan kauniiksi kimpuksi. Astia laitetaan ylälauteille ja annetaan sen vaikuttaa energeettisesti saunomisen ajan noin 20 minuutin ajan 80 asteen lämmössä. Eri kasvien lääkinnälliset vaikutukset saadaan näin ilman kautta. Rita Apuli on kirjoittanut aiheesta kirjan Puhdistussauna luonnonlääketieteen mukaan.
Uskoa voi, jos haluaa. Kokeilin sitä äsken ja se tuntui kyllä ihanalta: miellyttävä tuoksu oli mukanani saunassa…. teen näitä kyllä toistekin. Itse asiassa taidankin mennä lauteille takaisin….
Laitoin lasipurkkiin kiviä, vettä ja männynoksia, astia puukiuluun ja kiulu ylälauteille. Aivan ihanaa! Männyn lääkinnällisistä ominaisuuksista puhutaan paljon, mm syövän tukihoitona, mutta voihan sitä nautinnokseenkin kylpeä havujen seurassa.
Apuli: Puhdistussauna. Kuva adlib-kirjakaupan sivuilta: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526750918
Inkivääri on tuttu joulun ja itämaisen keittiön mauste, vaan keskiajalla se oli myös tärkeä lääke. Sitä tuotiin Eurooppaan mm. silkkitietä pitkin. Se kulkeutui Suomeenkin, sillä Mikael agricola kehuu inkivääriä rukouskirjansa kalenteriosassa. Hän kehottaa tammikuussa nauttimaan ikivääriä, pippureita, galangajuurta ja neilikkaa, jotta terveys säilyisi.
”Tällä kuulla syömän pitää (niinkuin Almansar sanoo) ingifääriä, pippuroita, kalikot ja nelikkää. Ja suurustamata vähä viinaa, ja ei mettä juoman, eikä pääsuonta iskemän, mutta maksasuonta, jos hätä käskee.” (Lempiäinen: Agricolan yrtit teoksessa Agricolan aika. BTJ Kustannus 2007)
Sitä käytettiin 1500- luvun Euroopassa mm. ruuansulatusvaivojen ja kuumeen parantamiseen. Inkivääriteetä kannattaa nauttia edelleenkin, ja jollei tuoretta juurta ole tullut hankittua (se kannattaa muuten säilyttää joko huoneenlämmössä tai pakastaa viipaleina. Jääkaapissa se homehtuu helposti), niin iltateen voi valmistaa jauheestakin.
Inkivääritee
0,5 tl jauhettua inkivääriä
2tl hunajaa
4dl kiehuvaa vettä
Kuva kirjasta Köhler’s Medicinal Plants
Miten tärkeätä kiittäminen onkaan. Kiittää voisi lukemattomista asioista: siedettävästä säästä, olemassaolosta, ystävistä… Muistinko tänään kiittää?
Teeruusulähetys saapui perille. Teeruusu on käsin palloksi sidottuja (useimmiten vihreän) teen lehtiä. Kuumassa vedessä pallo avautuu, ja usein sisälle on piilotettu kukkia. Maku on hienostunut, eikä siinä todellakaan maistu teepussin paperin vivahde.
Teeruusut ovat kalliita. Kaikkein edullisimmin niitä tietääkseni saa kilotavarana Forsmanin teetukusta, josta niitä silloin tällöin tilailen. Yhden teeruusun hinnaksi tuli noin 72-78 senttiä. Yhdestä teeruususta saa ainakin kaksi litraa hyvää teetä.
Teeruusu koostuu käsin niputetuista teenlehdistä, ja nipun keskelle on usein suljettu jokin kukka. Nippu aukenee kuuman veden vaikutuksesta ja kukka avautuu. Tässä Tiikerin Liljassa teelehtien sisällä on oranssi kukka.
Tuomas on minulle joulun ensimmäinen päivä. Joulu alkoi Tuomaasta jo keskiajalla, jolloin vuodenvaihteenjuhlan siirtyminen vanhasta Kekristä nykyisen joulun paikalle oli käynnissä. Tuomaana oli tapana lämmittää sauna sekä suvun vainajille että talonväelle.
Koetan saada joulun valmistelut Tuomaaseen mennessä valmiiksi. Silloin Katajahovilla lämpiää joulusauna ystäville!
Tervetuloa joulu!
Osallistuinpa vaihteeksi koulutuspäivään, ja se olisin oikein antoisaa. Briim- yhtion Aivobic – kouluttaja kehoitti antaman aivoille aktiviteettia ja toimimaan aina välillä poikeavasti. Hän sanoi muun muassa, että joka kerta maitokaupassa käydessään tulisi ostaa myös yksi tuote jotakin aivan erilaista. Sellaista, mitä ei yleensä osta. Muuten aivot turtuvat, jos elämässä tyytyy tavanomaiseen ja tuttuun.
Sen kunniaksi minäpä laitoinkin joulutorttujen väliin luumuhillon sijasta omena-inkiväärihilloa. Tuli paremman makuista!
