Usko, että olet kaunis, niin tulet sellaiseksi!
Arkisto kohteelle Asenne
Usko
Posted in elämästä ja ihmisyydestä with tags Asenne, Onnellisuuspolitiikka on 1.6.2013 by Satu HoviMUTTA
Posted in elämästä ja ihmisyydestä with tags Asenne, kielenkäyttö, toisten kunnioittaminen on 5.5.2013 by Satu HoviHaluaisin niin kirjoittaa älykkäästi tästäkin aiheesta, mutta en osaa…. Olen yliherkkä sanalle MUTTA. Tarvitsen siedätyshoitoa: en osaa erottaa kehuja MUTTA-lauseen dominoidessa sanomaa. MUTTA – sana luo heti aivoihini mielikuvan kumaraisesta ihmisestä, ja ehdotankin että ruusut ja risut laitettaisiin suosiolla eri kappaleisiin. Myös puheessa. Kiitos!
Toinen sana, jota inhoan, on VALITETTAVASTI. Sen sävy on todella ikävä. Sanan kuullessani minun tekisi mieleni kuristaa joku (sanan lausuja on usein siinä lähellä…)
VALITETTAVASTI käytän sanaa joskus vahingossa itsekin. Tulen siitäkin kiukkuiseksi, vaan kenet sitten kuristaisin….?
Olenko Sinua parempi?
Posted in elämästä ja ihmisyydestä with tags Asenne, Onnellisuuspolitiikka on 7.4.2013 by Satu HoviTämä asenne kuultaa niin monen puhekumppanin lauseiden välistä. Toivon todella, ettei itsestäni välity muille tuotaasennetta. Sillä ainoa asia, jossa ihminen on muita parempi, on oman käsialan luku. Enkä minä ole siinä edes kovin hyvä.
Napinreikä
Posted in elämästä ja ihmisyydestä with tags Asenne, Onnellisuuspolitiikka on 2.3.2013 by Satu HoviOlla napinreikä. Olla napinreikä jonkun takin
liepeessä. Olla napinreikä ja palvella yhtä nappia
ja sen kautta koko takkia ja samalla katsella
oman nappinsa läpi maailmaa ja ihmisiä ja
toisia napinreikiä. Olla napinreikä ja tietää,
että napinreikä ilman nappia ei ole muuta kuin
reikä, ja tietää samalla, ettei yksikään takki
ole takki ilman napinreikää, tietää se ja
sillä tavoin tajuta todellinen suuruutensa,
tietää, että jokainen nappi voi pudota,
tietää, että jokaikinen takki voi revetä,
tietää se ja huutaa:
”Mutta napinreikä ei voi koskaan pudota
eikä napinreikä voi koskan revetä,
sillä se on vain reikä takissa, se oli, se on ja jää.”
Ja jos jostain ilmestyy joku,
joku, joka kysyy: ”Ollako vai eikö olla?” niin
vastata tälle, että kun kerran on, on niin hyvin
kuin voi, suuri napinreikä, oikein hyvä napinreikä.
Toomas Liiv