Synkkä ja pimeä aika?

Eli miten selvitä pirteänä ohi pimeän keskitalven ajan?

Voi tietysti hakea kaupasta kirkasvalolampun, vaan minun konstejani ovat seuraavat:
– Pidän aina tuoreita kukkia maljakossa koko tammi- ja helmikuun ajan. Gerberat ja neilikat säilyvät maljakossa pisimmän aikaa.  Niiden seurana maljakossa voi käyttää katajan, männyn tai kuusen oksia tai itse tehtyjä paperilehtikoristeita. Siten tuoreita kukkia ei tarvitse ostaa montaa kerralla. Maaliskuussa voi siirtyä pajunkissoihin ja koivunoksiin.

-Juon piristävää ja mieltä keventävää yrttiteetä. Tällaisia jo keskiajalla mielen, stressin ja huolien keventämiseen käytettyjä yrttejä olivat esimerkiksi sitruunamelissa (Melissa officinalis), nokkosen siemen (Urtica dioica) ja ruusujuuri (Rhodeola rosea).

-Poltan surutta koko päivän kynttilöitä. Elävän tule katseleminen rauhoittaa mieltä ja antaa kotoisan vaikutelman.

Mainokset

Juomaa havuista

Marraskuussa luonnonyrttien siemenet alkavat olla kerätty talteen, voi siirtyä käyttämään havupuiden havuja juomiin ja miksei ruokiinkin. Männynhavuista valmistettua teetä pidettään erittäin lääkitsevänä ja yleiskuntoa parantavana tuotteena, ja vaikka sitä valmistetaan kaupallisestikin, voi sitä mainiosti keittää itsekin. Havuja kerätessä on sitten muistettava pyytää maanomistajan lupa.

Laita isoon kattilaan tai ämpäriin männyn, katajan ja kuusen oksia sopivan kokoisina palasina. Kaada päälle 9 litraa kiehuvan kuumaa vettä ja 1,5 ruokalusikkaa karkeaa merisuolaa. Pidä seosta 2 päivää huoneenlämmössä, sitten siivilöi ja pullota. Säilytä tästä eteenpäin jääkaapissa. Havuista taikajuomaa suositellaan juotavaksi päivässä vähintään kaksi desiä.Havujuomaa ei kuitenkaan suositella hartsiallergisille ja raskaana oleville. (Lähde: http://www.makuja.fi/artikkelit/tiesitko/tiesitko-keppisoppa-nujertaa-flunssan-ja-parantaa-taudit/)

Puhdistussauna

Törmäsin jossakin puhdistussauna-aatteeseen, ja päätin kokeilla sellaista. Tiivistettynä aate on tällainen:

Saunan ylälauteille laitetaan kesällä pytty kukkia  (ruusut, apilat, pihlajat, koivut, haavat, lepät, vuohenputket, nokkoset jne), ja talvella kuusenoksia, männynhavuja ja katajan alimpia oksia. Astiaan pannaan vettä ja luonnonkiviä ja ehkä myös rahkasammalta, ja kasvit asetellaan astiaan kauniiksi kimpuksi. Astia laitetaan ylälauteille ja annetaan sen vaikuttaa energeettisesti saunomisen ajan noin 20 minuutin ajan 80 asteen lämmössä. Eri kasvien lääkinnälliset vaikutukset saadaan näin ilman kautta. Rita Apuli on kirjoittanut aiheesta kirjan Puhdistussauna luonnonlääketieteen mukaan.

Uskoa voi, jos haluaa. Kokeilin sitä äsken ja se tuntui kyllä ihanalta: miellyttävä tuoksu oli mukanani saunassa…. teen näitä kyllä toistekin. Itse asiassa taidankin mennä lauteille takaisin….

Laitoin lasipurkkiin kiviä, vettä ja männynoksia, astia puukiuluun ja kiulu ylälauteille. Aivan ihanaa! Männyn lääkinnällisistä ominaisuuksista puhutaan paljon, mm syövän tukihoitona, mutta voihan sitä nautinnokseenkin kylpeä havujen seurassa.

Apuli: Puhdistussauna. Kuva adlib-kirjakaupan sivuilta: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526750918

Inkivääri

Inkivääri on tuttu joulun ja itämaisen keittiön mauste, vaan keskiajalla se oli myös tärkeä lääke. Sitä tuotiin Eurooppaan mm. silkkitietä pitkin. Se kulkeutui Suomeenkin, sillä Mikael agricola kehuu inkivääriä rukouskirjansa kalenteriosassa. Hän kehottaa tammikuussa nauttimaan ikivääriä, pippureita, galangajuurta ja neilikkaa, jotta terveys säilyisi.

”Tällä kuulla syömän pitää (niinkuin Almansar sanoo) ingifääriä, pippuroita, kalikot ja nelikkää. Ja suurustamata vähä viinaa, ja ei mettä juoman, eikä pääsuonta iskemän, mutta maksasuonta, jos hätä käskee.” (Lempiäinen: Agricolan yrtit teoksessa Agricolan aika. BTJ Kustannus 2007)

Sitä käytettiin 1500- luvun Euroopassa mm. ruuansulatusvaivojen ja kuumeen parantamiseen. Inkivääriteetä kannattaa nauttia edelleenkin, ja jollei tuoretta juurta ole tullut hankittua (se kannattaa muuten säilyttää joko huoneenlämmössä tai pakastaa viipaleina. Jääkaapissa se homehtuu helposti), niin iltateen voi valmistaa jauheestakin.

Inkivääritee
0,5 tl jauhettua inkivääriä
2tl hunajaa
4dl kiehuvaa vettä

Kuva kirjasta Köhler’s Medicinal Plants

Pippurin kanssa vuoteeseen

Pippurin kanssa vuoteeseen. Niin tehtiin ainakin keskiajalla, jolloin Paratiisin jyviä (melagueta pippuri, Aframomum melegueta), pitkää pippuria (piper longum), cubeba-pippuria (Piper Cubeba)  ja muitakin pippurin tapaisia kasveja nautittiin silloin, kun tarvittiin piristystä seksielämään tai vaikkapa lääkitystä flunssaoireisiin. Pippurit sekoitettiin ruokaan tai juomaan.

Paratiisin jyvät voisivat sopia esimerkiksi jälkiruokiin. Niitä pureskellessa maistuvat ruusu, terva ja parfyymi.

Vasemmalla cubebapippureita. Niissä on pieni häntä. Keskellä Paratiisin jyviä ja oikealla laidalla pitkäpippuria (piper longum). Kaikkia näitä käytettiin keskiajalla lääkkeenä. Niiden maku on aromikas, ja niitä käyttämällä saa mukavasti vaihtelua ruokiin, vaikka ei piristystä petihommiin kaipaisikaan.

Jauhoja, jauhoja…

Koetan pitää kesäisin koko ajan marjapiirakkaa jääkaapissa. Ihmiset liikkuvat, ja vieraita käy. Olen kokeillut erilaisia jauhoja, ja niiden avulla samaan reseptiin saa eri makuja. Eniten pidän täysjyväjauhoista, mutta makeisiin leivonnaisiin sopii myös spelttijauho. En leivo enää vaaleilla jauhoilla kuin erikoistapauksessa, sillä pidän täysjyväjauhoilla leivottuja leivonnaisia niin paljon maukkaampina. 0

Kuvassa Täysjyväjauhoa, spelttijauhoa ja pettujauhoa. Pettua käytän joskus leipään vaihtelun vuoksi. Se alentaa kolesterolia, sanotaan, ja sitä myös pidetään hyvin terveellisenä. Pettu tehdään keväisin monien puiden, yleensä männyn, nilakerroksesta (kuoren alta). Siitä tehty leipä maistuu paremmalta kuin itse jauho. Laitan pettujauhoja korkeintaan 20% jauhojen koko määrästä. Pettujauhoja voi ostaa erikoiskaupoista. Sitä toimittaa esimerkiksi Kaesan kotileipomo Kuhmossa. Myös männyn kaarnaa voi sekoittaa leipäjauhoihin.

Entäs muut maut? Voita vai margariinia? Voita tietenkin.

Sydämen iloa

Kevätkiireiden keskellä rupesi tekemään mieli keventää vähän sydäntä. ja mikäpä siihen paremmin auttaisi kuin sitruunamelissasta (Melissa officinalis)  tehty tee. Sitruunamelissa käytettiin lääkkeenä jo keskiajalla, ja itse juon siitä valmistettua teetä aina stressaavina aikoina. Se keventää kummasti oloa ja lievittää huolia. Ja maistuu hyvälle.

Pitää kuitenkin muistaa, että talvella ostetuista kaupan ruukuista ei helpotusta saa. Ilmeisesti yrtit kasvavat keinovalon alla, eivätkä kehitä itseensä tehoavia aineita. Kesän sitruunamelissasaalis kannattaakin nyt muistaa kuivata talven varalle.

Sitruunamelissaa on käytetty Antiikin ajoista lähtien lääkkeenä masennukseen ja vahvistamaan sydäntä, päänsärkyyn, hammassärkyyn, kouristuksiin, pahoinvointiin, vatsaa vahvistamaan ja ummetukseen., alentamaan kuumetta ja lisäämään sapen eritystä.